Loma on tarkoitettu palautumiseen

Lomalla palaudumme työstä. Kun aivot ja keho saavat levätä, koemme stressin vähentyvän ja mielialamme kohentuvan. Tutkimusten mukaan onnistunut palautuminen parantaakin sekä toimintakykyämme että yleistä hyvinvointiamme. Lyhytkin loma voi palauttaa tehokkaasti, mikäli pystymme irrottautumaan työasioista nopeasti.

Palautumisella tarkoitetaan prosessia, jonka aikana henkinen ja fyysinen tilamme palautuu kuormitusta edeltävälle tasolle. Henkinen palautuminen on ollut riittävää, kun koemme jaksavamme ja kykenevämme jatkamaan työtehtävien parissa. Fyysinen palautuminen taas on onnistunut, kun levon seurauksena työssä kuluttamamme voimavarat ovat ehtineet korvautua uusilla. Ennen kuin palautuminen voi alkaa, on työstä päästävä kokonaan irti.

Työstä irrottautuminen on kuormituksen katkaisemista. Irtautumiseen ei riitä pelkkä työnteon lopettaminen, vaan myös ajatukset on saatava pois työasioista. Se kuinka paljon aikaa irrottautumiseen menee, riippuu työntekijän kuormittuneisuuden asteesta. Varsinkin henkisen työn tekijät vievät helposti työasioitaan mukanaan kotiin. Työasioiden pohtiminen, järjestely tai loppuun saattaminen ylläpitää virittyneisyyttä ja kuluttaa voimavaroja niin, ettei palautuminen pääse alkamaan. Onkin tärkeää etsiä itselleen keinoja, joiden avulla pystyy siirtämään huomionsa pois työstä mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi tarkoituksellinen lepääminen, rentoutuminen ja muu matalan intensiteetin tekeminen auttavat madaltamaan kehon ja mielen virittyneisyyttä.

Myös sillä, mitä lomalla tehdään, on merkitystä palautumiselle. Tutkimusten mukaan työpaikalta poissa oleminen ja työn tekemisen lopettaminen eivät yksistään selitä loma-ajalla tapahtuvaa palautumista. Tietoinen rentoutuminen, fyysinen aktiivisuus ja mielihyvää tuottavat kokemukset/aktiviteetit lisäävät tutkitusti työstä elpymistä. Vastaavasti negatiivisten tunnekokemusten sekä työhön liittyvien kielteisten ajatusten on todettu olevan palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta haitallisia. Palautumisen vaikutus myös kestää pidempään, mikäli työnteon pystyy loman jälkeen aloittamaan rauhallisella tahdilla. Mikäli hidas laskeutuminen työhön ei ole mahdollista, kannattaa ensimmäiselle työviikolle varata kunnolla aikaa rentoutumiseen työpäivien jälkeen.

Kirjoittanut: Miia Kaasinen

Lähteet:

Ahola, K. (2012). Kesäloman ja muun vapaa-ajan psyykkiset terveysvaikutukset. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, 128(13), 1399-1402.

Sallinen, M., & Ahola, K. 2012. Miten stressistä voi palautua? Teoksessa S. Toppinen-Tanner & K. Ahola (toim.) Kaikkea Stressistä. Työterveyslaitos. 78–90.

Strandberg, T., & Kivimäki, M. (2021). Loman terveysvaikutukset. Lääkärilehti 24–32/2021 vsk. 76, 1549–1554.

Virtanen, A., Perko, K., Törnroos, K., de Bloom, J., & Kinnunen, U. (2019). Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla. Työraportteja 104/2019. Työsuojelurahasto